Valtatie 21
Valtatie 21 Tornio-Kilpisjärvi, 459 km
Kaaresuvanto-Palojoensuu
Sisällysluettelo
Pohjakartta Maanmittauslaitos
Geometriaa
Tien Mutkaisuusprofiili
| Suunnanmuutoksia alle 30°/km | 293 km | 63 % |
| Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km | 150 km | 32 % |
| Suunnanmuutoksia yli 60°/km | 24 km | 5 % |
Kuvaus
Valtatie 21 kulkee Suomen ja Ruotsin välistä rajaa pitkin Tornionjokilaaksossa ja pohjoisempana Muonionjoen ja Könkämäenon vartta. Pellon ja Kolarin välillä tie kulkee sisämaassa. Rajanylitykset Ruotsiin siltaa pitkin Torniossa, Ylitornion Aavasaksalla, Pellossa, Kolarissa, Muoniossa ja Kaaresuvannossa sekä jäätietä pitkin muun muassa Turtolassa. Rajanylitys Norjaan Kilpisjärvellä.
Varsin hyväkuntoista tietä. Kohtalaisen paljon lyhyitä nopeusrajoituksia kylien kohdalla. Kaaresuvannon ja Kilpisjärven välillä kapeampia osuuksia. Tie on koko matkaltaan numeroitu myös eurooppatieksi E8.
| Kaaresuvannon ja Kilpijärven välistä tietä |
| Kilpisjärvi ja uhkea Saanatunturi |
| Tien eteläosaa Tornion pohjoispuolella |
| Napapiiri ylitetään Pellon Juoksengissa. Nelostien varren turististipyydyskeskittymään verrattuna ylitys tapahtuu verraten kevyin seremonioin. |
Historiaa
Tornionjokivarren tie Torniosta pohjoiseen on vanha väylä. Jonkinlaisen tien rakentaminen Torniosta väylän vartta pohjoiseen Turtolaan aloitettiin 1820-luvulla, mutta valmista oli vasta 1860-luvulla. Muonioon asti päästiin 1890-luvulla ja Enontekiön Hettaan asti tie valmistui vuonna 1905. Rajajokivarren tietä jatkettiin Palojoensuusta Karesuvantoon vuosina 1936-1938. Kaaresuvannosta kulki lautta joen Ruotsin puoleiselle rannalle Karesuandoon. Samoihin aikoihin tietä parannettiin muutenkin; muun muassa poistamalla kaikki lossit Tornion ja Kolarin väliltä.
Tornion ja Haaparannan välille valmistui maantiesilta vuonna 1930. Tällöin tilanne oli mielenkiintoinen: Tornion kaupungista oli kiinteä tieyhteys Ruotsiin, mutta ei Tornionjoen päähaaran poikki Suomeen. Tämä tilanne jatkui vuoteen 1939 asti, jolloin vuonna 1935 aloitettu Tornionjoen sillan rakentaminen saatiin päätökseen. Ennen maantiesiltaa oli vuonna 1887 valmistunut kävelysilta, ns. Handolinin silta. Sen rakennutti lennätinreviisori Carl Handolin. Tämän yksityisen sillan käytöstä perittiin maksu.
Tietä uusittiin vuosina 1926-1929 Tornion ja Kolarin välillä.
Vuonna 1938 nimettiin valtatieksi 21 tie Kemin maalaiskunnan Laurilasta Tornion kautta Muonioon.
Jatkosodan aikana rakennettiin sotilastieksi Kaaresuvannon ja Kilpisjärven välille tie. Tie oli kevyellä kalustolla läpi ajettavassa kunnossa vuonna 1942, mutta saksalaisten perääntymisen aiheuttamat vauriot viivästyttivät tien valmistumista aina vuoteen 1946 asti.
Sotien jälkeen tie rakennttiin uudelleen, ensin vuosina 1951-1956 Torniosta Ylitorniolle. Kaulirantaan uusi tie ulottui vuonna 1961. Pellon ja Kolarin välillä rakennettiin osuus Pello-Sieppijärvi vuosina 1958-1960. Kihlankiin Kolarin pohjoispuolelle päästiin vuonna 1964, mutta sinne loppuivat työt viideksi vuodeksi suuntauserimielisyyksien vuoksi. Kangosjoelle Muonion eteläpuolelle uusi tie ulottui vuonna 1971. Kangosjoen-Muonion-Palojoensuun osuus oli rakennettu jo vuosina 1963-1968. Nämä 1950- ja 1960-luvun työt eivät riittäneet, merkittäviä parannustöitä on tehty 1980-luvulle asti.
Pisimmillään tie 21 oli kulkiessaan Kemin maalaiskunnan, nykyisen Keminmaan, ja Kilpisjärven väliä. Suomen liityttyä vuonna 1965 yleiseurooppalaiseen eurooppatiesopimukseen osuus Tornio-Kilpisjärvi sai numeron E78 ja osuus Kemin maalaiskunta-Tornio oli osa tietä E4. Vuonna 1992 järjestelmä uusittiin perinpohjaisesti ja E78 muuttui tieksi E8.
Keminmaan ja Tornion välinen moottoritie valmistui vuonna 2001. Tässä yhteydessä tie Keminmaalta valtakunnanrajalle Tornioon numeroitiin valtatieksi 29 ja valtatie 21 lyheni viitisentoista kilometriä alkamaan Torniosta. Eurooppatienumerointiin tuli muutos vuonna 2002, kun E8 jatkettiin Turkuun asti. Tällöin Keminmaan ja Tornion välinen E4-numerointi muuttui E8-numeroinniksi ja E4 Suomessa on enää kilomerin mittainen osuus Tornionjoen itärannalta rajalle.
Ruotsin puoleinen tie 45 Göteborgista Karesuandoon muuttui vuonna 2006 eurooppatieksi E45. Koska päätöksessä mainittiin päätepisteeksi Karesuando, aluksi tulkittiin tien päättyvän Ruotsin puolelle. Asiaa sittemmin täsmennettiin tulkitsemalla paikannimen Karesuando tarkoittavan myös Suomen puolen Kaaresuvantoa. Tällöin myös Suomen puoleinen 800 metrin osuus on merkitty eurooppatieksi. Pohjoisen kunnat ovat esittäneet E45-tien ulottamista Enontekiön Palojoensuun ja Hetan kautta Norjan Altaan. Muutos toteutui vuonna 2017.
