Hämeentie Helsinki-Hämeenlinna
Hämeentienä tunnettu Helsingin ja Hämeenlinnan välinen Muinaistie tunnetaan ainakin 1580-luvulta. Reitti on lyhyin tie Vanajaveden latvoilta Suomenlahdelle, joten se on hämäläisten kauppatienä saattanut olla jossain muodossa olla ollut aiemminkin.
| Helsinki-Hyrylä-Hyvinkää-Hausjärvi-Turenki-Hämeenlinna |
Tie on tullut laajempaan käyttöön 1600-luvulla. Vuonna 1614 saivat helsinkiläiset oikeuden pitää tien varressa Turkhaudassa markkinat. Kauppa oli tuolloin säännösteltyä ja luvat markkinoiden järjestämiseksi olivat arvossaan.
Ison vihan aikana vuonna 1713 venäläisten armeija marssi sitä pitkin Helsingistä Pälkäneelle. Kun Viaporia ruvettiin vuonna 1748 rakentamaan, tie sai uutta sotilaallista merkitystä erityisesti joukkojen siirrossa Viaporin ja Hämeen linnan välillä.
| Helsingissä tiestö 1900-luvun alussa painottui muun muassa Keskusta-Malmi-linjalle, ja Malmin kautta Hämeeseenkin kuljettiin. Yleiskartta 1902 |
Helsingin ja Hämeenlinnan välinen 1862-luvulla rakennettu rautatie seuraa Hämeentien linjaa; ei orjallisesti, mutta kuitenkin verrattaen lähellä. Rautatiestä tulikin eräänlainen tien häviön symboli: 1930-luvun kiistassa siitä, suositaanko rautateitä vai maanteitä, linjattiin kolmostie idempää, jotta se ei kilpailisi rautatien kanssa. Todellisuus oli kuitenkin toinen: Tie säilyi suosittuna pääreittinä.
| Tie teki Hyvinkäällä laajan kaarroksen länteen Nopossa. Vaihtoehtoreitti Nukari-Jokela-Ridasjärvi-Hikiä ei vielä vuoden 1902 kartassa ole merkittävä. |
Vuoden 1938 numeroinnissa tie sai numeron 4 Helsingistä Hausjärvelle ja numeron 55 sieltä Hämeenlinnaan. Toisin kuin myöhempi pääreitti, tie ei Turengin ja Hämeenlinnan välillä kulkenut Vanajaveden ja Katumajärven kannasta vaan Vanajaveden itäpuolta Hattelemalan harjun ylitse Hämeenlinnaan.
Nykyisin tielinja on kantatie 45 Helsingistä Hyrylän kautta Hyvinkään eteläpuolelle. Hyvinkäältä Hämeenlinnaan tietä pääosin seuraa seututie 290. Monelta osin tie on jäänyt uudemman kehityksen alle ja kadonnut.
